Terveyskunnon eri osa-alueet

Takaisin päävalikkoon

Terveyskunnon määritelmä

Fyysisen aktiivisuuden sekä kunnon ja terveyden välillä vallitsee molemmansuuntaisia yhteyksiä, joita säätelevät perimä sekä monet elintapa-, yksilö- ja ympäristötekijät. Terveyskunto pitää sisällään kunnon osatekijät, joihin fyysinen aktiivisuus vaikuttaa joko positiivisesti tai negatiivisesti ja jotka vaikuttavat terveydentilaan. Terveyskunto on tila, jonka avulla pystymme suorittamaan päivittäiset toiminnot tehokkaasti. Riittävä terveyskunto estää liikunnan puutteesta johtuvien sairauksien kehittymistä.

Terveyskunnon neljä ulottuvuutta

Terveyskunnon neljä ulottuvuutta ovat kestävyyskunto, tuki- ja liikuntaelinten kunto, liikehallinta eli motorinen kunto sekä kehonkoostumus. Kestävyyskunto liittyy niihin toimintoihin joissa energia-aineenvaihdunnan kokonaisteho on keskeistä. Tuki- ja liikuntaelimistön kunto on yhteydessä lihas- ja tukikudoksen rakenteisiin, toimintoihin ja niiden sairauksiin. Liikehallinta eli motorinen kunto yhdistyy lihas- ja hermojärjestelmän koordinaatioon ja hyvään yhteistoimintaan. Kehonkoostumus liittyy lihavuuteen ja sen erilaisiin ilmenemismuotoihin.

Kestävyyskunto

Kestävyyskunnon osa-alueita on maksimaalinen aerobinen teho ja se on yhteydessä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyteen ja on aerobista kuntoa vastaava osatekijä. Kestävyyteen vaikuttavat hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, lihasten aineenvaihdunta ja hermoston toiminta. Kestävyysharjoittelu parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä lihasten aerobista aineenvaihduntaa. Parempi aerobinen kestävyys pienentää riskiä sairastua sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin sekä saattaa ehkäistä ennenaikaista kuolemaa. Kestävyys jaetaan peruskestävyyteen, vauhtikestävyyteen, maksimikestävyyteen ja nopeuskestävyyteen.

Hyviä lajeja kestävyyskunnon kehittämiseen ja ylläpitämiseen ovat mm kävely, sauvakävely, pyöräily, hiihto, uinti, juoksulenkkeily, jumppa, luistelu, rullaluistelu, soutu, suunnistus ja melonta.

Tuki- ja liikuntaelimistön kunto

Tuki- ja liikuntaelimistön kunnon osa-alueet ovat lihasvoima, lihaskestävyys ja liikkuvuus. Niillä on yhteyksiä mm. selän ja niska-hartiaseudun terveyteen. Jotta pärjätään arkiaskareissa, on jaloissa ja käsissä oltava riittävästi voimaa sekä kestävyyttä.

Hyviä lajeja lihasvoiman ja lihaskestävyyden harjoittamiseksi ovat kuntosaliharjoittelu, jumpat, voimistelu, pilates ja kuntopiirit.

Liikkuvuutta saat lisää venyttelemällä liikunnan ohessa, liikkuvuuteen painottuvissa jumpissa, voimistelussa, joogassa, pilateksessa ja qi gongissa.

Liikehallinta eli motorinen kunto

Motorinen kunto, joka on kehon asentojen ja liikkeiden hallintaa, on yhteyksissä kaatumisalttiuteen ja luunmurtumiin erityisesti luukadosta kärsivillä. Kehon tasapaino, joka on motorisen kunnon osa-alue, on keskeinen ominaisuus terveyden kannalta. Käsiliikkeiden nopeus ja näppäryys ovat tärkeitä jokapäiväisissä askareissa selviytymiseen erityisesti iän karttuessa. Myös käden liikenopeus on terveyskunnon osatekijä.

Motorista kuntoa pääset harjoittamaan mm palloilulajeissa, jumpissa, tanssissa, ratsastus, laskettelu, luistelu, rullaluistelu ja itsepuolustuslajit.

Kehonkoostumus

Kehonkoostumuksen tärkeimmät liikuntaan ja terveyteen yhdistyvät osa-alueet ovat kehon rasvapitoisuus ja rasvan jakautuminen kehossa. Vyötärölle ja vatsan sisäosiin kertyvä rasva on terveyden kannalta haitallisin, mutta siihen voidaan vaikuttaa liikunnalla.

Kehon koostumusta voi arvioida mm rasvaprosenttimittauksella, painoindeksillä (BMI), vyötärönympäryksen mittauksella ja peiliin katsomalla. Vyötärön ympärysmitan olisi hyvä olla naisilla alle 80 cm ja miehillä alle 90 cm.

Painoindeksi eli BMI = paino kiloina : (pituus metreinä x pituus metreinä)

Yli 70 vuotiaat:

18,5 – 23,9 lievä alipaino
24 – 29 normaali paino
29,1 – 34,9 lievä lihavuus
35- 39,9 merkittävä lihavuus
40 tai yli vaikea lihavuus

Alle 70-vuotiaat:

18,5 – 24,9 normaali paino
25 – 29,9 lievä lihavuus
30 – 34,9 merkittävä lihavuus
35- 39,9 vaikea lihavuus
40 tai yli sairaalloinen lihavuus

Vyötärönympärys

Miehet:

alle 90 cm vyötärön ympäryksesi on normaali
90-100 cm vyötärönympäryksesi on lievästi suurentunut
yli 100 cm vyötärönympäryksesi on huomattavasti suurentunut

Naiset:

alle 80 cm vyötärön ympäryksesi on normaali
80-90 cm vyötärönympäryksesi on lievästi suurentunut
yli 90 cm vyötärönympäryksesi on huomattavasti suurentunut

Mittaaminen:
Vyötärönympärys suositellaan mitattavaksi 1 – 2 cm navan yläpuolelta paljaalta iholta. Mittanauhan tulisi olla vaakasuorassa. Mittanauhan lukema katsotaan uloshengityksen lopuksi.

Lihastasapaino

Ihmisellä on noin 600 lihasta. Lihasten välillä on silloin epätasapainoa jos osa tukilihaksista ovat heikentyneet ja osa liikuttajalihaksista ovat muuttuneet kireiksi. Epätasapainon jatkuessa pidempään siitä aiheutuu vaivoja niskaan, selkään ja niveliin. Lihastasapainon ollessa hyvä lihakset aktivoituvat oikeassa järjestyksessä mahdollisimman taloudellisesti. Liike näyttää silloin sulavalta ja ryhdikkäältä. Ammattilaisen tekemä lihastasapainokartoitus antaa sinulle tietoa kehosi voinnista.

Hyvä Ryhti

Omaa ryhtiäsi voit arvioida alla olevien kuvien perusteella.

Pyri seisomaan niin, että laatikot ovat kohtisuoraa toistensa päällä. Jos yksikin laatikko liikkuu pois keskilinjasta, vaikuttaa se koko kehoon epäedullisesti kuormittaen virheellisesti niveliä ja vaikeuttaen lihasten tasapainoista käyttöä.

Luotisuora

Kun lihastasapaino on kohdallaan, kehon luut, nivelet ja lihakset kuormittuvat optimaalisesti. Luotisuora kulkee korvan alakärjestä olkanivelen keskipisteen kautta lonkkanivelen keskipisteeseen ja siitä polvilumpion takaa kehräsluun edestä maahan.

Terveyskunnon testaus

Eurofit – terveyskuntotestistö aikuisille on terveyskuntotesti, jonka Euroopan Neuvoston urheilukomitean asettama asiantuntijaryhmä on luonut. Testistö sisältää yhteensä 12 suoritustestiä sekä kolme kehonkoostumusta arvioivaa testiä. Eurofit testeissä mitataan kestävyyskuntoa, tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja motorista kuntoa. Osaa liikkujista kuntotestit motivoivat lisäämään liikuntaa.

LÄHTEET:

Oja P. 2005. Terveyskunto ja sen mittaaminen. Teoksessa Liikuntalääketiede. Vuori I., Taimela S., Kujala U. (toim). Hämeenlinna. Karisto Oy:n kirjapaino. 92-101.

Kyrklund, M. 2003. Virtaa Naisen Arkeen. Jyväskylä. Gummeruksen Kirjapaino Oy.

Voimmeko auttaa?